Hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei vastaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelutarpeeseen

Kuluneen vuoden aikana olemme saaneet kuulla lukuisia järjenvastaisia hallituksen päätöksiä, joilla hallitus aikoo tasapainottaa Suomen talouden. Hallitus ei kuuntele asiantuntijoita, ammattiliittoja, kuntia, hyvinvointialueita, eikä meitä kansalaisia. Olemme tilanteessa, jossa mikään ei enää yllätä. Tietynlainen tilanteeseen turtuminen on vaarallista ja liiallinen negatiivinen puhe ilman ratkaisuja on turhaa. Yritän siis pysyä napakasti faktoissa ilman tunnelatausta.

Hallitus on päättänyt leikata sosiaalihuollosta 100 miljoona euroa palveluvalikoimaa kaventamalla. Emme tiedä mihin palveluihin leikkaus kohdistuu, mutta leikkaukset tarkoittavat aina rahoituksen vähentymistä. Sen tiedämme, että sosiaalihuollon leikkaukset tulevat kohdistumaan suurelta osin samoihin ihmisiin, joiden oikeuksia on jo eniten kavennettu.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella olemme erikoisessa tilanteessa suhteessa muihin hyvinvointialueisiin. Hyvinvointialueemme muodostuu kahdesta kunnasta, mikä on ollut palveluiden yhteensovittamisen ja yhtenäistämisen kannalta etu. Sen sijaan väestörakenteemme tuo lisähaasteita rahoituksen riittävyyteen. Nykyinen diagnoosiperusteinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei tunnista Vaken palveluprofiilia. Rahoituksen määrittelyssä sosiaalipalveluidemme tarvekerroin on maan kolmanneksi alhaisin, vaikka suhteessa tarpeisiin sen pitäisi olla suurinta luokkaa koko maassa.

Mistä edellinen johtuu? VaKen väestö on keskimääräistä nuorempaa ja meillä sairastetaan sen takia vähemmän. Rahoitusmallin mukaan hyvinvointialueet saavat sitä enemmän rahaa, mitä enemmän sen asukkaat sairastavat. Sen sijaan sosiaalipalveluiden tarve meillä on maan kärkitasoa. Meillä on mm. eniten koko maassa pitkäaikaisesti toimeentulotukea tarvitsevia lapsiperheitä, kuten myös päihteiden käyttäjien terveysneuvonnan asiakkaita. Alueellamme koulutuksen ulkopuolelle jää enemmän nuoria 18-24 vuotiaita aikuisia kuin missään muualla Suomessa.

Toiseksi korkeimmalla sijalla olemme mm. asunnottomuuden osalta. Meillä on myös toiseksi eniten taloudellisesti haavoittuvaisia yhden henkilön talouksia. Samaan aikaan väestö ikääntyy ja mm. vanhus- ja terveyspalveluiden tarve tulee kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa.

Edellinen on pintaraapaisu niihin syihin, joiden takia alueemme rahoitus on riittämätön. Toiminnan tehostaminen on kuitenkin välttämätöntä ja sen takia olemme laatineet hyvinvointialueellemme uudistusohjelman, jonka aluevaltuusto hyväksynee kokouksessaan 29.4.2024. Uudistusohjelma on kunnianhimoinen, mutta kokonaisuudessaan hyvä. Ohjelma, jonka takana seison ja jonka viitoittamana myös minun työskentelyni aluepolitiikassa jatkuu. Samaan aikaan meidän on huolehdittava siitä, ettemme suostu leikkaamaan lakisääteisistä sosiaali- ja terveyspalveluista tulevaisuudessakaan. Meillä kun ei yksinkertaisesti ole mitään mistä karsia, vaan tarve palveluiden lisäämiseen väestömäärän kasvun ja edellä esille tuotujen sosiaalisten syiden takia.