Arvostatko sinä omaishoitajia?
Omaishoitajien arvoa ylistetään, aiheesta. Siitä huolimatta arvostus ei näy teoissa. Omaishoidon tuen kokonaisuuden uudistus edellyttää lakimuutosta.
Minä arvostan. Oletan, että myös sinä. Julkisuudessa poikkeuksetta kaikki arvostavat. Siitä huolimatta puheet omaishoitajien aseman parantamiseksi eivät ole edenneet teoiksi valtakunnan tasolla.
Suomessa on yli 50 000 omaishoidon tuen piirissä olevaa omaishoitajaa. Omaishoidon tuen kokonaisuus muodostuu hoidettavalle tarjottavista palveluista, hoitajan hoitopalkkiosta, omaishoidon vapaapäivistä ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuen palkkioita maksetaan hyvinvointialueesta riippuen kolmesta viiteen eri palveluluokassa. Tänä vuonna omaishoidon tuen vähimmäispalkkio on 439,70 euroa kuussa. Vertailukohteeksi mainittakoon, että tehostetun palveluasumisen keskihinta on noin 3800 euroa kuussa. Erityisryhmien, kuten esimerkiksi kehitysvammaisten asumispalveluiden kustannukset yhteiskunnalle ovat usein huomattavasti edellä esitettyä korkeammat.
Suurin osa omaishoitajista hoitavat ikääntynyttä läheistään. Tämän lisäksi omaishoitajuus koskettaa monia vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten vanhempia ja vanhempia, joiden lapsi on jo aikuinen. Omaishoitaja voi olla myös esimerkiksi sisarus tai isovanhempi.
Omaishoitolaki määrittelee omaishoitopalkkioiden vähimmäismäärän ja tuen yleiset myöntämisedellytykset. Palkkioiden muun tason ja yksityiskohtaisemmat myöntämiskriteerit päättää hyvinvointialue. Käytännössä omaishoidon tuen piiriin pääsemisessä on alueittain suuriakin eroja. Myöntämisperusteissa on nykyisellään omaishoitajan työssäkäyntiä koskevia rajoitteita, joiden mukaan kavennetaan omaishoitajan oikeutta ansiotyöhön. Hyvinvointialueiden taloudellisten säästöpaineiden myötä on todennäköistä, että omaishoitoa tukevien palveluiden määrä vähenee oleellisesti ja omaishoidon tuen myöntämiskriteereitä kiristetään.
Omaishoidon tukeen kuuluu oikeus 2-3 vapaaseen vuorokauteen kuussa. Alueittain on eroja siinäkin, miten vapaita on mahdollista pitää. Vaikka omaishoitajalla tulisi olla oikeus pitää pidempi vapaa kerralla, ei se käytännössä useinkaan ole hyvinvointialueiden puolesta mahdollista toteuttaa. Nykyisin paljon sovellettu malli omaishoidonvapaiden pilkkomiseen pienempiin osiin palvelee osaa omaishoitajia, mutta mikäli vapaa kuluu asiointiin ja muiden velvoitteiden hoitamiseen, ei se tue omaishoitajan jaksamista.
THL julkaisi viime vuonna ehdotuksen omaishoidon tuen kansallisiksi myöntämisperusteiksi ja ehdottaa niiden yhtenäistämistä koko maassa. Omaishoidon palvelukokonaisuuden uudistaminen edellyttää lakimuutosta. THL:n ehdotuksessa on huomioitu useita omaishoitajuuteen liittyviä epäkohtia ja kehitystarpeita, joita erityisesti edunvalvontajärjestöt nostavat usein esille. Omaishoidon tuen kokonaisuuden uudistamisen yhteydessä tulisi mielestäni omaishoidon tuen palkkiotasoa nostaa niin, että toimeentulo on riittävä. Investointi omaishoitoon on inhimillisesti arvokas teko ja luo yhteiskunnalle säästöjä.
Omaishoitolain uudistuksen tueksi on tietoa ja perusteltu tarve. Nyt on aika siirtyä sanoista yhdenvertaisiin tekoihin.